Siljan blogi

Nimeni on Silja. Olen vielä hetken alle kolmekymppinen nainen ja blogissani pääset seuraamaan arkeani astetta vaikeamman kroonisen urtikarian kanssa, jota olen sairastanut yli puolet elämästäni. Postauksissani seikkailee myös Apinaorkesteri eli koiralauma, joka on iso osa elämääni ja myös hyvinvointiani.

Olen pitkään hävennyt ja salaillut tätä sairautta, peitellyt karmeinta todellisuutta myös ystäviltä, joten postauksissani tulen varmasti käsittelemään niitä negatiivisiakin tunteita. Kaikesta häpeästä ja nolostelusta huolimatta haluan viimein tulla kaapista tämän sairauden kanssa, kertoa siitä avoimesti ja auttaa levittämään tietoisuutta moisen iho-ominaisuuden olemassaolosta.

 

 

Uusimmat blogikirjoitukset

Muuttopuuhia   

Se on moro täältä muuttolaatikoiden keskeltä! Viimeksi kirjoitin siitä, kuinka urtikarialla on kovin myrskyisä vaihe meneillään. Sama meno jatkuu edelleen, mutta kaikeksi onneksi edes hieman helpompana. Paukamointia ilmaantuu koko vartalon täydeltä monta kertaa päivässä, mutta pahin kutina ja polte pysyy jossain määrin siedettävänä – ainakin sellaisena, että sen kanssa voi elää tuntematta itseään seinähulluksi.

Lue lisää

Myrskyvaroitus   

Urtikaria on vähän niin kuin sää; jossain määrin ennustettavissa, mutta ei kuitenkaan täysin ennakoitavissa, aina enemmän tai vähemmän epävakaa. Sitä ei myöskään voi muuttaa, vaan tilanteeseen on vain sopeuduttava, ja myrskyistä selvittävä miten vain parhaaksi näkee. Ja kuten myrskyt, urtikaria ei kysele, että milloin sopii iskeä, ja kun se iskee hirvittävimmällä mahdollisella voimalla, on vain toivottava, että myrskyisä kohtaus menee nopeasti ohi.

Lue lisää

Kroonistakin kroonisempi urtikaria

Heissan! Täällä ruudun toisella puolella hyörii vielä pienen hetken alle kolmekymppinen neiti-ihminen ja tottelen nimeä Silja. Ammattini löytyy koulumaailmasta ja varhaiskasvatuksen parista. Kotona hallittua kaaosta ylläpitää neljää koiraa: 10-vuotias saksanseisoja ...

Lue lisää

Updated: 21-01-2019