Kamalan ihana joulu

Joulu lähestyy ja itse odotan sitä tänäkin vuonna vähän ristiriitaisin tunnelmin. Lasten syntymien myötä se on saanut merkitystään takaisin; on ihana seurata lasten iloa ja odotusta, leipoa yhdessä torttuja ja pipareita ja koristella kuusi. Itsekin odotan jouluruokaa, aikaa perheen kanssa ja sitä joulun tunnelmaa. Suklaata ja uutta kirjaa, jotka se pukki jotenkin osaa joka vuosi tuoda.

Iän myötä on muuttunut ajatusmaailma niin, että materian sijasta joulussakin odottaa enemmän ihan muita asioita. Urtikaria näyttelee tässäkin asiassa suurta opettajan osaa, sillä arvostan nykyään yhä vähemmän tavaraa ja muita asioita enemmän; omaa ja läheisten terveyttä, mielenrauhaa ja perusarjen sujumista. Jos saisin valita minkä tahansa materian ja terveyden välillä, ei tarvitsisi kahta kertaa miettiä kumpi saisi kenkää, urtikaria vai krääsä. Materiaa saa rahalla, terveyttä ei. Sitä et voi ostaa vaikka olisit miljonääri. Totta kai mieltäni piristää vaikka uusi vaate tai meikit. Enemmän tulee silti nykyään käytettyä rahansa ostamalla lapsille sitä vaatetta tai leluja, koska se hetkellinenkin ilo minkä lapsessa näkee on tuhat kertaa arvokkaampaa ja mieltä ylentävämpää.

Toivoisin vain stressittömän, rauhallisen ja rakkaudentäyteisen joulun läheisten kanssa. Vähän juurikin sitä jouluruokaa, joululastenohjelmia, kynttilöitä ja glögiä. Lapsille muutamat Joulupukin tuomat paketit. Mieluiten niin, ettei kenenkään nenä vuoda.

Muiden lahjat tykkään hankkia ajatuksella, niin että jokainen on mieluinen ja ennen kaikkea tarpeellinen. Tänä vuonna en aio ottaa niistä liian suurta stressiä. Liian monena vuonna paineilu on alkanut jo marraskuussa niiden osalta ja jouluaattonakaan en vielä ole osannut rauhoittua ja ottaa sitä joulurauhaa vastaan. Monet lapsuuden ja nuoruuden joulut ovat menneet tavalla tai toisella vähän mönkään ja se rauha on ollut hukassa monta vuotta. Tänä vuonna aion sen löytää!

Tällä hetkellä mietityttää, tuleeko sitä valkoista joulua ollenkaan? Lunta sataa, mutta heti perään tulee vettä ja lämpötila nousee plussalle. Seuraavana päivänä ei ole lumesta tietoakaan. Katse on jo uudessa vuodessa ja keväässä, valossa ja uusissa tuulissa. Maaliskuussa koittaa paluu töihin ja arkeen! Sitäkin odotan vähän sekavin tunnelmin, sillä suunnitelmat ovat vielä auki. Aloitan vanhassa työpaikassa, mutta kesää kohden olisi toiveena vaihtaa perheystävällisempiin työaikoihin. Keväällä haen myös toista kertaa restonomin opintoihin, joten sekin sanelee vähän työkuvioita. Olen kuitenkin enimmäkseen innoissani, kaipaan arkea ja rutiineja.

Hyvää Joulua kaikille, hiljentyköön urtikariakin kaikkien kohdalla sen viettoon!<3

Blogipostaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella.

Tarkistettu 3.12.2019

<<< edellinen postaus

>>> seuraava postaus

 

Updated: 13-11-2020