Ihana arki

Palattuani pitkästä aikaa kunnolla työelämään ja yleensäkin normaaliin arkeen on mieleen hiipinyt myös ajatukset urtikariasta arjen kaverina. Miten se vaikuttikaan töihin? Mitä jos urtikaria pahenee nyt kun on oikeasti velvollinen poistumaan kotoa? Viime aikoina on helpottanut ajatus siitä, että jos olo tai ulkonäkö ei anna periksi, ei sentään tarvitse mennä mihinkään.

Eniten mietityttää oma jaksaminen. Olen vasta päässyt vauvavuoden jälkeen kunnon yöunien makuun ja urtikarian ollessa pahana ne yöunet nyt tuppaavat kärsimään kutinan, sydämentykytysten, ahdistuksen ja kaiken muun pahan olon kanssa. Muutenkin työnteko ja opiskelu samaan aikaan tuntuu kropassa, ainakin näin alkuun pitkän kotona olon jälkeen. Pariin viikkoon ei ole juuri vapaapäiviä ollut, ja jos tähän vielä viskaisi urtikarian ja sen mukana univaikeudet sekaan, olisi varmasti kunnon soppa valmis.

Sekä työni että opiskeluni ovat hyvin pitkälle ihmisten kanssa ja edessä työskentelyä. Kutina unohtuu kiireen lomassa, mutta viime aikoina olen taas saanut osakseni myös angioödeemia ja ne muuttavat sitä ulkonäköä sen verran, että niiden ilmaantuessa olisin mieluiten katseilta suojassa. Tähän mennessä ei ole tullut eteen tilannetta, että töissä ollessa olisi ollut kovin pahat oireet, mutta eihän tuo aikaa ja paikkaa katso. Jännityspäänsärky on muistutellut itsestään viime aikoina valitettavan useasti, ja kun en voi sitä urtikarian takia juuri millään helpottaa, niin senkin osalta työkyky kärsii.

Tähän mennessä kuitenkin kaikki on sujunut suhteellisen hyvin! Olen saanut takaisin ne kauan kaipaamani rutiinit ja huomaan heti itsessäni muutoksen parempaan. Yliajattelu on vähentynyt, syöminen on palannut normaaliksi ja jaksan liikkua ihan eri tavalla. Voisi jopa sanoa, etten ole juuri ehtinyt viime päivinä suoda ajatustakaan urtikarialle tai muille murheille. Ilmojen lämmetessä on noussut taas herkemmin kutisevia paukamia iholle, mutta en ole antanut sen haitata. Kun on sen pari vuotta kärsinyt kutinasta enemmän tai vähemmän joka päivä, siihen nähtävästi vähän jopa turtuu. Olen lenkkeillyt ja nauttinut auringosta vapaammin kuin pariin viime vuoteen ja ajattelin jatkaa sillä tiellä. Toivon, että urtikaria on kanssani samoilla linjoilla.

Blogipostaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella.

Tarkistettu 3.6.2020

<<< edellinen postaus

>>> seuraava postaus

Updated: 13-11-2020