Uusia tuulia

Kesä oli ja meni taas, tuntuu että se tapahtuu vuosi vuodelta aina vaan nopeammin. Olen kuitenkin aina pitänyt syksystä, sen pimenevistä illoista ja tuoksusta! Syysillat ovat mielestäni ihan parasta lenkkeilyaikaa ja parasta terapiaa päivän pätteeksi onkin laittaa luurit korville ja heittää kunnon lenkki. Ihan tosissani tykkään tarpoa vaikka pikku tihkusateessa, kunhan on raikasta ja hämärää.

En tiedä onko se jäänne kouluajoilta vai mistä, mutta syksyssä on aina jonkun uuden alun tuntua. Viime syksynä aloin odottaa vauvaa ja tänäkin vuonna puhaltaa uudet tuulet tulevaisuuden osalta. En tosin vielä osaa sanoa mitä ne ovat, mutta kovasti tässä suunnittelen aikaa äitiysloman jälkeen. Tähän tahtiin kun kuukaudet vierii se tammikuu ja äitiysloman loppu nimittäin koittavat ennen kuin huomaankaan! Tässä äskettäin myös tietokoneeni koki karun kohtalon ja sen mukana menivät lähes kaikki luonnostelemani blogitekstit ja ideat. Joudun siis senkin osalta aloittamaan alusta, mutta onpahan työsarkaa syksyn sadepäiville... Syksyisin alkaa myös tv-sarjoja pilvin pimein ja ikuisena vuorotyöläisena aion nyt ottaa ilon irti siitä, että voin kerrankin seurata jotain sarjaa ja edes jotenkuten reaaliajassa.

Urtikarian osalta elämä on ollut hyvin vaihtelevaa. Toisinaan oireet ovat vähäisiä ja sitten taas joinain aamuina herään yltä päältä paukamissa. Ennen tiesin suunnilleen mitä milloinkin ja minkäkin yhteydessä odottaa, mutta nyt tuo tuntuu olevan vähän arvaamattomalla päällä. Juuri kun luulin oppineeni vähän ymmärtämään tätä sairauttani ja ennakoimaan!

Kovasti olen tosiaan yrittänyt muuttaa elämäntapojani terveellisempään suuntaan. Tässä syksyn kynnyksellä ja uusien alkujen fiiliksissä uskon saavani vähän lisää puhtia siihenkin hommaan. Upeat lenkkeilyilmat saavat varmasti liikkeelle ja sitä mukaa kasvaa toivottavasti myös motivaatio syödä hyvin. Olenkin nyt pari viikkoa ollut aika tiukalla ruokavaliolla, luonnollisestikin siis karkit, sipsit ja roskaruoka ovat jääneet pois. Tunnollisesti olen iltaisin sipsien sijaan popsinut vesimelonia tai omenaa, mutta ihossa en ole huomannut mitään muutosta. Ota nyt selvää onko tämä sitten kiinni planeettojen asennoista vai mistä, mutta tuntuu ettei tämä tällä hetkellä ole ollenkaan omissa käsissä. Joka tapauksessa olen kuitenkin päättänyt ensin yrittää itse kaikkeni urtikarian rauhoittamiseksi ja sitten vasta olla yhteydessä lääkäriin, jos eivät omat rahkeet riitä.

Olen hamstrannut varastoihini myös joitain luonnonantimia, joilla olen lukenut voivan olla positiivinen vaikutus ihan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja se onkin tärkein päämääräni loppuvuodelle. Puhdas ruoka, liikunta, rentoutuminen ja mielenrauha ovat ne avainsanat joilla lähden tähän syksyyn ja samalla toivottavasti myös kohti rauhallisempaa aikaa urtikarian osalta.

Blogipostaus on tehty Novartiksen taloudellisella tuella.


Tarkistettu 17.9.2019

<<< edellinen postaus

>>> seuraava postaus

 

Updated: 19-09-2019