Hei hei, helteinen heinäkuu!

Heinäkuu oli ihan superhelteinen. Melkein joka paikassa oli tuskastuttavan kuuma. Minä pidän kyllä lämpimästä, mutta koska pidän talvesta ja pakkasestakin, minulla on lupa sanoa, että kyllä kolmenkymmenen asteen helle monta viikkoa putkeen on liikaa.

Joskus olen kastanut talviturkin jo vappuna, mutta viime vuosina se on tapahtunut vasta heinäkuussa. Niin nytkin. Kuuma sää ajoi minut viimein luonnonvesiin virkistymään. Tosin, mistään todellisesta virkistymisestä tai viilentymisestä ei voi oikein puhua, kun järvivesikin on 24-asteista.

Olen käynyt rannalla siis lähes joka päivä viime viikkojen aikana. Lämpimällä säällä rannoilla on usein muitakin ihmisiä, suurin osa uimapuvuissa. Kai moni muukin minun lisäkseni kainostelee aina vähän omaa vartaloaan rannalla, toisten katseiden edessä. Vatsamakkaroideni ja paksujen valkoisten reisieni lisäksi minä kuitenkin kainostelen myös omaa ihoani. Mitä vähemmän vaatetta on päällä, sitä enemmän on paljasta ihoa näkyvillä.

Minulle tulee niin helposti aina niitä punaisia viiruja ja jälkiä ihoon kaikenlaisesta hankauksesta ja paineesta. Vaatteiden vaihtamisen yhteydessä tämmöistä hankausta yleensä jonkin verran tapahtuu, varsinkin kun on kyse tiukoista ja ihon myötäisistä vaatteista, kuten vaikkapa bikineistä.

Olen huomannut, että jostain syystä sitä aina korjailee asuaan, kun on julkisella paikalla. Varsinkin kun on kyse pienestä vaateparresta, sitä ei halua vilauttaa vahingossakaan mitään ylimääräistä. Uimassa käydessä tuntuu, että uimapuku aina hilautuu jotenkin ylemmäs, paljastaen hiukan isomman siivun kankkua. Bikinihousujen ja –yläosan jatkuva korjailu ja istuvuuden varmistelu saa myös aikaan sellaista hankausta, joka aiheuttaa punaisia jälkiä iholleni. Pelkään rannalla, että kun vedestä noustessani asettelen bikinien alaosaa paremmin paikalleen, takamukseeni tulee punaisia viiruja vaatteesta tai kynsistäni, jotka vahingossa samalla viistävät ihoani. Jos antihistamiinin ottamisesta on kulunut muutama päivä, nousee punaisten raapaisu- ym. jälkien lisäksi myös paukamia samoihin kohtiin. Se nyt ei varsinkaan näytä mukavalta.

Näistä ihoon ja kehoon liittyvistä epävarmuuksista huolimatta en aio kuitenkaan siirtyä mihinkään kaulasta nilkkoihin ulottuvaan kokovartalouimapukuun. Ihon ominaisuuksista ja sairauksista tai vartalonmuodoista riippumatta jokaisella on oikeus käydä rannalla viettämässä aikaa missä tahansa uimapuvussa. Harva siellä oikeasti paljoa tuijottelee toisia rannalla loikojia, sillä moni muukin on keskittynyt omiin epävarmuuksiinsa. Ei kukaan siellä edes huomaa, onko jonkun toisen takapuolessa punainen raapaisujälki tai vaikka sitten hiekkaa.

 

 

Tarkistettu 6.8.2018

Updated: 08-08-2018