Jaksaminen koetuksella: Krooninen urtikaria heikentää elämänlaatua

Teksti: Essi Kähkönen
Artikkeli on julkaistu Allergia, iho & astma -lehdessä 3/2019

Kaksi tutkimusta selvitti kroonisen urtikarian vaikutusta urtikariaa sairastavien uneen, työ- ja toimintakykyyn sekä elämänlaatuun yleensä. Tuloksia kommentoi ja urtikarian vaikutusta sairastavien arkeen taustoittaa ihotautien erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski HYKSin Iho- ja allergiasairaalasta.

Kroonisella urtikarialla on kahden melko tuoreen tutkimuksen mukaan heikentävä vaikutus sitä sairastavien elämänlaatuun ja muun muassa jaksamiseen. AWARE- ja ASSURE-CSU-nimisten tutkimusten perusteella urtikaria vaikuttaa heikentävästi työssäkäyntiin, uneen ja esimerkiksi toimintakykyyn.

Tutkimusten tulokset ovat HYKSin Ihoja allergiasairaalassa työskentelevälle ihotautien erikoislääkärille Liisa-Lotta Kiiskelle tuttua kuultavaa. Hän kertoo monen urtikariaa sairastavan jaksamisen olevan koetuksella etenkin silloin, kun urtikariaan liittyvä kutina häiritsee yöunta ja heikentää vireystilaa sekä työtehoa seuraavana päivänä.

– Urtikarian oireet muodostavat usein noidankehän, jossa toistuva valvominen vie pontta arjen askareilta ja työssä jaksamiselta. Monet urtikariaa sairastavat kokevat, etteivät he pysty keskittymään töihinsä kunnolla, ja jotkut kokevat oireittensa vuoksi suoranaista mielialan laskua, Kiiski kuvaa.

Kutina häiritsee yöunta

Urtikaria ilmenee iholle nopeasti nousevina ja kutiavina paukamina, joiden koko voi vaihdella. Oireita saattaa tulla laajoillekin alueille keholla, ja osalla on paukamien lisäksi ihon ja limakalvojen syvempää turvotusta, angioödeemaa.

– Pitkäkestoisessa eli kroonisessa urtikariassa oireet kestävät yli kuusi viikkoa ja se on sisäsyntyinen, Kiiski kertoo.

Krooninen urtikaria on yleensä autoimmuunisairaus, joka on tavallisimmin aikuisten vaiva – tosin joskus se saattaa ilmaantua jo lapsuudessa. Lyhytkestoisen ja akuutin urtikarian lehauttaa useimmissa tapauksissa tavallinen virusinfektio. Myös yliherkkyys jollekin ruoka-aineelle tai lääkkeelle altistaa osan ihmisistä urtikariaoireille. Fysikaalisessa urtikariassa fyysinen rasitus ja hikoilu, ihoon kohdistuva paine tai kylmyys laukaisee oireet.

– Turvotus eli angioödeema kasvoilla esiintyessään taas vaikuttaa ihmisen ulkonäköön ja on omiaan aiheuttamaan ongelmia sosiaalisissa tilanteissa sekä johtaa yllättäviin sairauspoissaoloihin. Urtikariaa sairastavat raportoivat myös, että kutina ja turvotus alentavat työtehoa ja rajoittavat vapaa-ajan aktiviteetteja.

Kun pahenemisvaihe iskee

Liisa-Lotta Kiisken mukaan urtikariapotilasta on terveydenhuollossa tärkeää ohjeistaa pahenemisvaiheiden varalle. Useimmilla taudin oireita esiintyy ympäri vuoden, ja moni potilas tietää itse, milloin tauti yltyy pahaksi. Joillain urtikariaoireet villiintyvät esimerkiksi flunssan yhteydessä.

Lähes kaikilla kroonista urtikariaa sairastavilla on käytössään antihistamiini, jota kannattaa syödä pienimmällä oireet poissa pitävällä annoksella. Oireiden pahentuessa potilaita neuvotaan nostamaan omatoimisesti annos jopa nelinkertaiseksi.

– Jos omahoitokonstit auttavat urtikariaan, ei lääkäriin tarvitse lähteä. Useimmilla itsehoito antihistamiineilla riittää, mutta jos urtikariaoireet kroonistuvat eivätkä lievity omahoidosta huolimatta, kannattaa kääntyä ihotautilääkärin puoleen hoidon tehostamiseksi esim. biologisella lääkkeellä.

Vaikeat urtikariaoireet ja varsinkin angioödeema vaativat joskus lyhyen 1–3 päivän mittaisen kortisonikuurin.

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Novartiksen kanssa.

NÄIN TUTKITTIIN

AWARE-tutkimukseen osallistui yli 5 000 kroonista urtikariaa sairastavaa potilasta 36 maasta. Skandinavian urti­kariapotilaista tehtiin erillinen raportti, jonka mukaan tavanomaiseen hoitoon vastaamattomalla kroonisella spontaa­nilla urtikarialla oli vaikutusta potilaan elämänlaatuun:

  • Urtikariaa sairastavilla oli hoidosta huolimatta kutinaa ja paukamia.
  • Urtikariaoireilla oli merkittävä vaikutus työtehoon ja toimintakykyyn: viidennes työssä käyvistä raportoi tuottavuuden alenemista ja kaikista vastaajista lähes 30 % ilmoitti toimintakykynsä rajoittu­neen urtikarian takia.
  • Urtikaria aiheutti sairauspoissaoloja neljäsosalla vastaajista.
  • Urtikariaa sairastavat raportoivat urtikarian aiheuttaneen kohonnutta terveydenhuollon resurssien kulutusta kuten käyntejä yleis- ja erikoislääkärillä sekä ensiavussa.

Samansuuntaisia tuloksia kroonisen urtikarian vaikutuksesta työssäkäyn­tiin ja toimintakykyyn saatiin toisessa tutkimuksessa, jonka nimenä oli ASSURE-CSU. Siihen osallistui 673 potilasta 7 maasta.

  • Työssäkäyvistä urtikariaa sairastavista reilu viidennes ilmoitti työtehonsa kärsineen viimeisten 7 päivän aikana urtikarian vuoksi.
  • Noin kolmasosa urtikariaa sairastavista raportoi kroonisen urtikarian haittaavan arjen askareita.
  • Valtaosa urtikariaa sairastavista raportoi urtikarian aiheuttavan uniongelmia.
  • Yli 70 % potilaista oli käynyt ainakin yhden terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla viimeisten 12 kuukauden aikana urtikarian vuoksi. 

Maailman urtikariapäivää vietetään 1.10.2019

Lue lisää urtikariasta ja sen oireista täältä

 

-

Updated: 26-09-2019