Kesämuisteloita

Katselin eräänä iltana maisemia erityisen tarkasti ajaessani töistä kotiin. Taivas tanssi vaaleanpunaisen, oranssin, sinisen ja punaisen sävyissä. Puut olivat kauniin lumikuorrutuksen peitossa ja ilma tuoksui raikkaan talviselta. Nautin näistä hetkistä, luonnon kauneudesta eri vuodenaikoina. 

 Jostain syystä purppurataivas sai minut myös muistelemaan aiempia kesiä sekä haaveilemaan jo tulevasta kesästä. Mieleeni tuli eräs Ruotsin matka kolme vuotta sitten. Olemme aina tykänneet perheenä tehdä ex-tempore -reissuja ja tämä taisi olla yksi niistä. Jonain päivänä vain päätimme että lähtisimme Tukholmaan, varasimme risteilyliput ja lähdimme matkaan. Tukholmassa on aivan ihastuttava ulkoilmamuseoalue Skansen. Saavuttuamme Tukholmaan, menimme laivabussilla merenlahden yli Skansenille. Aurinko paistoi ja odotukset päivän suhteen olivat korkealla. 

 Kävelimme koko päivän Skansenin kauniissa maisemissa. Päivä oli todella kuuma ja hiostava, mutta mitä sitä valittamaan kun kerrankin oli lämmintä. Nautimme päivästä, rapsuttelimme kotieläimiä, kävimme myös Junibackenilla minkä jälkeen kiiruhdimme takaisin laivaan. 

 Hytissä vaatteita vaihtaessani huomasin kuinka reisien sisäpinnat olivat täynnä punaisia isoja kirveleviä täpliä. Jalat olivat hinkanneet toisiaan vasten koko päivän kävellessämme ja nyt oli kivuliaat seuraukset nähtävillä. Aika kummallinen nokkosihottuman oire, ajattelin rasvatessani ihoani, jotta saisin edes hieman helpotusta kirvelyyn sekä kutinaan. Paluumatkan laivalla kävelin kuin ankka. Kuulostaa hauskalta, mutta sitä se ei kyllä ollut. Minua ärsytti suunnattomasti.

 Tämä reissu oli sitä aikaa kun urtikaria oli vielä melko pahana. Silloin antihistamiineja kului  neljä päivässä ja kaikki kosketus tuntui iholla inhottavalta. Kuuma hiostava kesäpäivä oli sairauden takia ikävä, vaikka muuten se olikin mitä ihanin. 

 Nyt katse kohti ensi kesää. Minusta tuntuu vuosi vuodelta, että osaan nauttia elämästä enemmän ja enemmän. Johtuuko se iästä vai jostakin muusta, en osaa sanoa. Sen tiedän, että tuleva kevät ja kesä ovat mielessäni jo nyt, keskellä talvea. Voin jo nyt nähdä silmissäni vaaleanpunaiset kesäkukat, jotka istutan ruukkuihin terassillemme, aurinkotuolit jotka nostamme pihalle, lasten uima-altaan minkä täytämme vedellä ja odotamme, että aurinko sen lämmittää. Kaikenlaista kivaa on tuleva kesä tulvillaan. Siihen uskon - usko sinäkin!

 

Tarkistettu 22.12.2016


 

Updated: 19-06-2017