Mutkikas matka diagnoosiin – kroonisen urtikarian eli nokkosihottuman toteaminen

Ennen kroonisen spontaanin urtikarian toteamista tulee ensin sulkea pois joukko muita ihosairauksia. Miten diagnoosiin lopulta päästään?

”Onko minulla nokkosihottumaa?”
”Koska saan tietää diagnoosin?”
”Mikä muu sairaus se voi olla?”
”Monessako tutkimuksessa on vielä käytävä?”

Tällaiset kysymykset saattoivat pyöriä mielessäsi ennen kroonisen spontaanin urtikarian toteamista. Turhauttavinta on se, että pikaisia vastauksia ei yleensä ole. Tämä johtuu siitä, että kroonisen nokkosihottuman toteamiseksi ei ole yksittäistä varmaa testiä, kuten monessa muussa sairaudessa. Diagnoosi on tehtävä olettamien perusteella. Mutta miksi?

Nokkosihottuman nimet kertovat sen luonteesta

Urtikaria, nokkosihottuma ja nokkosrokko tarkoittavat samaa ihosairautta. Jo sairauden nimet kertovat jotain sen luonteesta.

Jos olet etsinyt tietoa kroonisesta spontaanista urtikariasta, olet saattanut huomata, että siihen voidaan viitata myös nimellä ”krooninen idiopaattinen urtikaria”. Kyseessä on yksi ja sama sairaus. Itse asiassa ”idiopaattinen” tarkoittaa ”sairautta, jonka aiheuttaja on tuntematon”. Monet asiantuntijat pitävät kuitenkin termiä ”krooninen idiopaattinen urtikaria” vanhentuneena, epätarkkana ja monitulkintaisena.

Kaikenlainen krooniseen spontaaniin urtikariaan liittyvä epäselvyys vaikeuttaa sairauden toteamista. Kutsuttiinpa sairautta sitten spontaaniksi tai idiopaattiseksi, tarkkaa syytä itse sairauteen saatikka sen pahenemisvaiheisiin ei tiedetä. Onkin vähintäänkin haasteellista todeta sairaus, jonka aiheuttaja ei ole selvillä.

Kohti diagnoosia

Kroonisen spontaanin urtikarian toteamiseen ei siis ole taikakeinoa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, ettei krooninen spontaani urtikaria eivätkä sen laukaisevat tekijät näy verikokeissa. Ainoa tapa todeta krooninen nokkosihottuma on sulkea pois koko joukko muita sairauksia. Anna lääkärille perusteelliset taustatiedot ja kerro, jos sinulla on ollut jonkinlaista nokkosihottumaa aiemminkin. Se voi helpottaa sairauden toteamista.

Usein epäillään ensimmäiseksi allergioita. Tämä johtuu siitä, että krooninen urtikaria ilmenee usein allergioiden tavoin. Allergian pääsyynä on ihossa olevien syöttösolujen aktivoituminen. Kun syöttösoluista vapautuu kemiallisia aineita, iholle syntyy kutisevia paukamia. Näin käy myös kroonisessa spontaanissa urtikariassa.

Kroonista urtikariaa sairastavalla normaali allergiahoito ei useinkaan tehoa. Näin alkaa valjeta, että taustalla voi olla jotain muuta kuin allergiaa. Jos sairauden syy ei selviä, lääkärit ja potilaat alkavat usein miettiä, onko taustalla jokin perussairaus. Luvassa voi olla yhä pitkäkestoisempia ja laajempia tutkimuksia – lääkärintarkastuksia, verikokeita, allergiatestejä ja muiden sairauksien seulontaa. Ja potilaat vain turhautuvat entisestään!

Vaikka kaikki tämä voi lannistaa, kroonisen spontaanin urtikarian toteamiseen lopulta kuitenkin päästään varmasti. On nimittäin olemassa ohjeistuksia, joiden tarkoitus on auttaa diagnoosin selvittämisessä, esimerkiksi 23 taustatekijän kysymyslista ennen lisätutkimusten määräämistä.

Silloinkin, kun urtikarian mahdollisuutta mietitään, urtikarian tyyppi voi olla epäselvä. Akuutin ja kroonisen urtikarian raja voi nimittäin olla hyvin häilyvä. On vaikea tietää, kenellä nokkosihottuma oirehtii vain yhden ainoan kerran ja kenellä sairaus kroonistuu.

Kannattaako edes vaivautua?

Tämä on kysymys, jota moni potilaista pohtii käydessään tutkimuksissa, jotka voivat tuottaa vain pettymyksiä. On ymmärrettävää, että diagnoosiprosessi tuntuu epäreilulta ja vaikealta. Urtikarian oireissa on jo aivan tarpeeksi tekemistä muutenkin. Tilanne totta kai harmittaa.

Pidä kuitenkin mielessä, että jotta sairautta voitaisiin hoitaa asianmukaisesti, se on ensin todettava kunnolla. Muista sanonta ”tieto on valtaa”. Kivinen tie kohti diagnoosia kannattaa käydä, jotta tietäisit, mitä elimistössäsi tapahtuu. Jos siis selvittelyt ovat vielä kesken, yritä sinnitellä!

Mitä enemmän osaat kertoa lääkärillesi urtikarian oireista, sitä paremmin hän kykenee diagnosoimaan oikein ja antamaan sinulle sopivaa hoitoa. Tutustu Potilaan muistilistaan ennen kuin menet vastaanotolle.

Jos urtikaria on sinulle jo tuttua, jaa siitä tietoa muillekin. Netistä ja sosiaalisesta mediasta löydät muiden urtikariaa sairastavien tukea tai keskustelukumppanuutta.

Tarkastettu 8.9.2017

Lähteet

 

Updated: 19-09-2017